Cartagenaa ja Karibiaa

Cartagenaa ja Karibiaa

Pelasimme Sannan kanssa perjantai-iltana kahdestaan Cartagena peliä. Peli on vahvahko, olisiko ollut vuodelta 2003. Peli on tosi simppeli peli, ideana on johtaa kuuden hengen merirosvojoukko ulos vankilasta sokkeloa pitkin veneelle turvaan. Peli kuulemma perustuisi tositapahtumiin, jonka mukaan 30 merirosvoa olisivat paenneet Cartagenan vankilasta vuonna yksi ja kaksi.
Peli ei ole millään tavalla merirosvoaiheinen, pelissä kuljetaan saatujen korttien avulla sokkelossa eteenpäin, ja kortteja pelissä saa mikäli "peruuttaa" pelilaudalla taaksepäin, joko yhden tai kaksi korttia. Jokaisella kierroksella jokaisella pelaajalla on kolme toimintoa joita optimoimalla pelaaja etenee merirosvoilla kohti venettä.
Peli ei ole mitään avaruusteknologiaa, mutta ei ole tarkoituskaan. Kaksinkin pelaten peli oli suht kiintoisa ja pysyi tasaisena loppuun saakka. Luulin Sannan voittavan pelin, mutta yllätyksekseni voitin niukasti kaksinpelin.

Pari iltaa myöhemmin sunnutai-iltana olimme Sannan, Eevan sekä Hannan kanssa pelaamassa peliä. Eevan 6-vuotias Sampo poika oli nähnyt pelilaatikon ja halusi välttämättä tulla mukaan pelaamaan peliä, vaikka pelilaatikossa lukeekin yli kahdeksan vuotiaille. No, koska peli on viidelle pelaajalle, niin ajattelimme että mitäpä se haittaa, vaikka Sampo tulisikin mukaan peliin - peli on hyvä siinä mielessä, että siinä ei haittaa oikeastaan ollenkaan vaikka joku jättäisi pelin kesken. Sampo ei kyllä oikein malttanut odottaa vuoroaan, vaan touhuili sitä sun tätä kun ei ollut oma vuoro ja kysyi" onko nyt jo mun vuoro?" Muut pelaajat pitivät omat korttinsa piilossa kädessä, mutta Sampo heti alusta saakka piti omia korttejaan avoimena pöydällä. Itseluottamusta löytyi siis! Pelin aloittaa se, joka näyttää eniten merirosvolta - Sampo siis aloitti pelin! Sampo pärjäsi alusta alkaen hyvin pelissä, kun otti toisten neuvoja kiltisti vastaan. Muutoin hyvin pelissä pärjäsivät myös Eeva ja Sauli. Lopulta kävi niin, että 6-vuotias Sampo voitti kuin voittikin pelin juuri toisten nokan edestä. Ja kyllä tuo hetki oli suurta Sampon juhlaa! Sampo tulee varmaan pelaamaan peliä uudemmankin kerran - hyvä kun tykkää, koska yleensä hän ei jaksa keskittyä pitkää aikaa yhden saman asian seurassa.
Toisena pelinä pelasin taas vaihteeksi Karibia peliä, itseni lisäksi Sanna on kokenut pelin pelaaja ja uusina mukana oli Eeva ja Hanna. Peli meni eritoten alkukierroksilla täysin käsikirjoitukseni mukaan, ja johdin peliä selvästi. Sitten kun Eeva sai hyvin juonesta kiinni, niin peli meni todella tiukaksi vääntämiseksi. Viidennellä kierroksella sain juuri tarvittavat 4000 guldenia, jotta yhteissaaliikseni muodostui riittävät 31000 guldenia. Eeva hengitti kuitenkin todella pahasti niskaani saaden lopulta tasan 30000 guldenia. Muut jäivätkin kohtalaisen kauaksi meistä. Tässä pelissä tuntuu olevan sellainen tasoittava seikka, että muut voivat jossain määrin pelata johtavaa pelaajaa vastaan torpedoiden ne alukset jotka ovat johtavan pelaajan merialueiden lähellä. Sovin muuten kaikkien kanssa ennen peliä, että nollalla tai -1:llä ei voi voittaa tai-break tilanteessa, minusta se on näin kaikkein loogisinta ja järkevintä sopia. Sannalla ei ollut kovin hyvä kokemus tästä pelistä, voi olla että emme tule tätä peliä kovin paljon pelaamaan yhdessä. Mutta kokonaisuutena Karibia on ollut kiva yllätys, onhan se helppo oppia eikä peliaikakaan mene yli 45 minuutin, ellei jotkut kypällä jossittele rommitynnyrien lahjomisvaiheessa.